Päivä 2, klo 15:21: Hukkatila voitti!

Leirin otollisimmaksi tavaksi levittää laajasti näitä energiaviisaita elämäntapoja valittiin leirin päätteeksi Hukkatila: uuden ajan kiinteistökehitysyhtiö, joka hyödyntää tyhjillään olevia tiloja.

Voittajatiimi ideoi kolme selkeää liiketoiminta-aluetta. Ensimmäinen on verkkopalvelu, joka välittää satunnaisesti vapaana olevia tiloja. Toinen on tietyn ajanjakson elävöittäminen tiloille, jotka ovat syystä tai toisesta tyhjillään tietyn ajan. Kolmas tunnistaa käyttönsä päähän tulleita tiloja ja auttaa muokkaamaan niihin täysin uutta toimintaa.

“Energiaviisaat on tehtävä mahdollisimman helpoiksi ja siihen tarvitaan tiukkoja bisnesmalleja houkuttelemaan massoja. Hukkatilan oivallus on selkeä bisneslogiikka joka hyödyntää käyttämättömiä, olemassa olevia resursseja. Hukkatila tuo lisätuloja kiinteistöille, elävöittää alueellisuutta, saattaa ihmisiä yhteen, haastaa uudisrakentamisen sekä tarttuu realistisesti päästö- ja energiavaikutuksiin. Teema on ajankohtainen ja koskee kaikkia paikkakuntia”, summaa tuomariston puheenjohtaja, Bonnier Publicationsin toimitusjohtaja Marjaana Toiminen.

Hukkatila-idean kehittäjät ovat osoittaneet kiinnostuksen lähteä viemään konseptia todellisuudeksi.

“Kiinteistöjä on valtava määrä tyhjillään joko kokonaan tai tilapäisesti. Rakennusten lämmittäminen on isoimpia päästölähteitä Suomessa. Hukkatila luo olemassa olevista resursseista täysin uutta kiinteistöbisnestä, jolla on isoja ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia“, kertoo Hukkatila-tiimin Jaakko Lehtonen, opiskelija ja kaupunkilaisaktiivi Helsingistä.

 

Hukkatila-konseptia kehittivät Jaakon lisäksi Jenniina Palmu, Laura Browne, Marko Petäys, Minna Ritoluoma, Natalia Mustonen ja Tytti Isokangas.

Peloton ratkoo energianiukkuutta ja ilmastonmuutostaSeinäjoella 3.–4. marraskuuta pidetty Peloton Innovation Camp haki uusia ratkaisuja uuden talouden keskiöön: eli kuinka rakentaa kestäviä, mutta samalla houkuttelevia elämäntapoja uusien tuotteiden ja palveluiden kautta.Vaativana haasteena oli miettiä, millaisilla tuotteilla ja palveluilla rakennamme hyvinvointia kun energia on niukkaa ja kallista. Hyvän idean kriteereihin kuuluu myös bisnespotentiaali. Näin uusia tapoja asua, liikkua ja syödä rakennettiin: valitaan avoimesta ideakisasta kuusi kehitettävää konseptia ja kutsutaan yhteen 60 eri alojen tekijää aina muotoilijoista insinööreihin sekä opettajista yrittäjiin. Aikaa annetaan 30 tuntia, jonka päätteeksi kuusi raakiletta ovat jalostuneet markkinavalmiiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

“Jo nämä kuusi palvelua toteutuessaan ja skaalautuessaan tekisivät suomalaisista maakunnista elinvoimaisempia sekä toisivat merkittäviä päästöleikkauksia. Ideakisan ja kehitysleirin valtava suosio kertoo jopa runsaudenpulasta – niin valtava on vähähiilisten innovaatioiden potentiaali. Haasteena on kuitenkin löytää keinot luoda hyvistä ideoista konkreettisia, houkuttelevia palveluita ja tuotteita. Silloin tarvitaan mukaan hyvin erilaisia tekijöitä kehittämään yhdessä”, tutkija Maria Ritola kommentoi leirin järjestäneestä ajatushautomo Demos Helsingistä.

“Oikealla asialla olette ja innostus näkyy. On hienoa nähdä että käsillä oleva haaste ei ole myöskään sukupolvi- tai sukupuolikysymys”, kommentoi Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula.

Leirin muut konseptit:

CHP-PIENVOIMALA TEKEE OMAVARAISET ASUINALUEET MAHDOLLISIKSI

Reijo Alander kehitti idean hajautetun yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon ratkaisun, joka leirillä kehittyi käyttäjäystävälliseksi palveluksi myös pienille asuinalueille tai esimerkiksi globaalina ratkaisuna kriisialueille, joissa on vaikea löytää nopeata ja luotettavaa energiantuotantoa. Tekniikka nähtiin oivaltavasti välineenä tavoittaa uusia elämisen palveluita ja elämisen muotoja, sekä kehittää hyvinvointiratkaisuja globaalisti.

“Ekola-konseptimme on yhteisö, joka on omavarainen lämmityksen ja energian suhteen. Idean keskiössä on paikalliseen pienvoimatuotantoon, nyt jo patentoitu BioHAT-teknologia, joka kykenee polttamaan jätettä pientuotannolla energiaksi. Hyötyä voivat sekä urbaanit asumisyhteisöt sekä globaalilla mittakaavalla vaikka . Markkinointitutkimuksessamme Ekolasta kiinnostuttiin laajasti”, esittelivät Tommi Helenius ja Mari Virta tiiminsä konseptia.

POTKIS ON YMPÄRIVUOTINEN KAUPUNKIPOTKUKELKKAJÄRJESTELMÄ

Idean taustana on, että neljännes automatkoista ovat alle kolmen kilometrin pituisia. Kevyen liikenteen kehittämisessä on valtavaa potentiaalia. Seinäjoella sijaitsee maailman johtaviin potkulautavalmistajiin kuuluva Esla. Potkis-verkosto toimii kaupunkipyörän periaatteella: Potkis-pisteisiin jätetään esimerkiksi 60 € pantti ja luottokortilla maksetaan 8 € kuukausimaksu tai sopiva päivämaksu. Potkis on tukeva ja soveltuu hataramminkin liikkuville. Etukoriin mahtuu kantamuksia. Potkis voi solmia kumppanuuksia alennuksista eri palveluiden kanssa.

Suomessa on noin 20 maakuntakeskusta, joissa on potentiaalisia käyttäjiä jopa miljoona. Tuomaristo kiitteli Potkiksen tarttumapintaa moniin argumentteihin: alueperinteiden elävöittämiseen, hauskaan ja hyödylliseen liikkumis- ja liikuntamuotoon, palveluverkostojen linkittämiseen sekä autovapaan elämäntavan edistämiseen.

“Luomme uutta kaupunkikulttuuria, emmekä jää siihen, miten ihmiset pääsevät paikasta toiseen. Käyttäjäryhmä on laaja ja markkinointitutkimuksemme ideasta innoistuivat sekä paikaliset että muun muassa apulaiskaupunginjohtaja”, Potkis-tiimin Lilli Linkola kertoo.

OVELTA OVELLE TUO HALPAJUNALIIKENTEEN SUOMEEN

Ovelta ovelle tekee saman junaliikenteelle kuin halpalentoyhtiöt aikoinaan lentoliikenteelle. Junien tyhjäkäyttö on tällä hetkellä 65 % luokkaa. Tiimin mukaan asiakasmääriä voi kirittää muuttamalla junamatkailua palveluvetoisemmaksi. Uusittu ansaintalogiikka perustuisi samalle mallille kuin halpalentoyhtiöt: voi olla eri hinnotteluja eri varustelutasolla. Olennaista on myös rakentaa uusia paketteja, kuten yhteislippuja paikallisten liikennelaitosten kanssa, esimerkiksi ‘Ovelta ovelle’-paketteja.

“Asiakasmääriä voi kasvattaa edullisilla perushinnoilla, mutta katetta saadaan lisäpalveluita kehittämällä. Tätä voi verrata myös teleliikenteen kehittämiseen, jolloin hintoja saatiin tiputettua käyttöä maksimoimalla ja ansaintalogiikan löytämisestä lisäpalvelujen eikä ydintuotteen kautta. Tärkeätä on myös nähdä junamatkailu laajempana ilmiönä kuin liikkumisena, se on myös ajankäytön valintoja, jolloin junat voivat tarjota aivan uusia mahdollisuuksia harrastaa, viihtyä ja tehdä töitä”, kommentoi idean jättänyt yrittäjä Toni Laturi.

TÄYSIN EKOLOGINEN FESTIVAALI

“Teemme festivaalin, jossa kaikki haluavat käydä ja joka perustuu täysin ekologiseen tapahtumatuotantoon”, sanoo Miika Särmäkari, Basso-lehden päätoimittaja.

Yleisötapahtumien potentiaalin tunnistanut ekologisen festivaalin konsepti tekee energiafiksusta käyttäytymisestä helppoa ja hauskaa. “Osallistavat ja helpot käyttäytymismallit festareilla saavat ihmiset käyttäytymään ympäristöystävällisesti muussakin arjessaan”, Särmäkari jatkaa.

Ekologisen festivaalin konsepti on saanut apua Seinäjoen Tangomarkkinoilta ja tavoitteena on järjestää tulevan muotoilupääkaupunkivuoden aikana Suomen ensimmäinen täysin ekologinen yleisötapahtuma.

MOPPIILI-MONIPALVELUAUTO TUO PALVELUT TAKAISIN HAJA-ASUTUSALUEILLE

Moppiili on monikäyttöinen pakettiauto, joka tarjoaa liikkuvaa tilaansa eri palveluntarjoajille. Moppiili-idea lähti lähiruoka-autosta, joka yhdistää jäätelöauton, pizzataksin, kirjasto- ja kauppa-auton tuomalla palvelut takaisin haja-asutusalueille ja parantaa lähiruuan saatavutta. Lopullisessa konseptissa Moppiili on kunnallisia ja yksityisiä palveluita pyörittävä liikkuva palvelupiste, joka voi yhtenä päivänä tarjota veroneuvontaa ja toisena päivänä myydä paikallisia ruokatuotteita.

Tuomariston mukaan Moppiili on sekä symbolinen että käytännöllinen idea: se tarttuu samaan aikaan paikallistalouden kehittämiseen, kestävän ruoan jakeluun sekä yhteisöllisyyden luomiseen.

“Moppiili on potentiaalinen ketjukonsepti ja ehdottoman yrittäjävetoinen”, kommentoi Moppiilin idean lähettäjä, yrittäjä Esa Salokorpi.