Rautakauppojen toiseen työpajaan tammikuussa osallistuneet tutustuivat Otaniemessä Luukku-nollaenergiataloon, joka oli lähdössä kansainväliseen Solar Decathlon -kilpailuun Madridiin. Kokonaan oppilastyönä Aalto-yliopistossa suunniteltu rakennus sai ensimmäisessä osakilpailussa arkkitehtuuristaan täydet pisteet. Koko kilvassa Luukku palkittiin juhannuksena lopulta viidennellä sijalla yhteensä 20 kilpailijasta.

Suomessa nolla, Espanjassa plussa

Luukku on suomalaisittain nollaenergiatalo, eli se kuluttaa ilmasto-oloissamme saman verran energiaa kuin tuottaa. Espanjan leveyksillä Luukku on puolestaan plussan puolella: siellä Luukku tuottaa 60 prosenttia enemmän energiaa kuin kuluttaa. Solar Decathlon Europe -kilpailussa korkeakoulut ympäri maailmaa kisaavat mahdollisimman energiatehokkaan talon rakentamisessa. Suomen Luukkua kehitettiin ja rakennettiin kaksi vuotta yhteensä 14 maasta tulevan Aallon opiskelijan kesken. Avainsanat sen suunnittelussa olivat lämmöneristys, ilmanpitävyys ja energiatehokkuus. Taloja arvioidaan kymmenellä eri osa-alueella arkkitehtuurista aina aurinkosähkön tuotantoon.

Puuta ja aurinkoa

Luukku edusti tuomariston mukaan ”poikkeuksellisen korkealaatuista puutaloa, jonka vain suomalaiset osaavat rakentaa”. Yhdistettynä energiaviisaaseen puurakennusperinteeseen ja -tulevaisuuteen Luukku saa tarvittavan lämpönsä ja sähkönsä katolla olevista aurinkokeräimistä ja -paneeleista. Kisa näytti, että aurinkoenergian tehoa toistaiseksi vielä aliarvioidaan Suomessa.

Muualla Luukusta:
Luukku-talon sivut
Helsingin Sanomat
Tekniikka&Talous

Kaksi tuoretta talouskeskustelua saattaisivat löytää kaipaamiaan vastauksia toisistaan. Ensimmäinen tutkimus kertoo sen, että suomalaisfirmojen on vaikea säilyttää asiakkaitaan ja rakentaa merkkiuskollisuutta. Toisessa havaitaan, että suomalaisyritykset eivät vielä osaa hyödyntää kestävyyttä kilpailuetuna. Yhteisenä tekijänä on miettiä kuinka linkittää asiakkaan tarpeet ja halut rohkeasti uuden talouden murrokseen kehittämällä kestäviä palveluita.

Myyntipuolella puhutaan kokemuksellisuudesta, mutta investointeja suunnataan yhä massamarkkinointiin. Asiakkuusindeksi-tutkimuksen mukaan jokainen yritys on yhä enemmän palveluyritys, oli kyse mistä tahansa toiminnasta. Palvelutalous on merkittävin kehityskohde koko Suomen taloudelle. Selkeä viesti asiakkuuksien kehittämisessä on löytää uudentyyppisiä palvelumalleja, jotka tukisivat ajan henkeä ja talousrakenteen muutoksia paremmin kuin tuotekeskeinen kivijalkamarkkinointi. Siten myös merkkiuskollisuus kohenisi.

Vastuullisuuspuolella puheet ja panokset keskittyvät vielä maineenhallintaan. Asiakkaiden ekologisista vaatimuksista ei oteta paineita kentälle siirtyessä. Puheet eivät etene käytäntöihin, koska vastuullisuuden ei nähdä kasvattavan myyntiä ja markkinaosuutta – vaikka asiakkaat sitä kaipaavat. Ja vaikka oikein toteutettujen ympäristötoimenpiteiden on havaittu näkyvän myös tuloksellisuudessa.

Ajamalla sekä palvelujen kehitystä että vastuullisuutta kilpailuetuna olisi suora linkki sekä maan kilpailukykyyn että vähäpäästöisempään talouteen.

Vaikka talvella pidetyn YK:n ilmastokokouksen anti jäi toivotusta, isäntäkaupunki Kööpenhaminassa vähähiiliset ratkaisut jatkavat tontinvaltaamista. Uuteen arkeen kuuluu ainakin viikinkiruokaa, pyöräteitä ja luomupartureita.

X2000-pikajuna puksuttaa Tukholmasta etelään Öresundin sillalle viidessä tunnissa ja viimeinen pyrähdys Kööpenhaminaan liu’utaan ohutta liuskaa pitkin. Ikkunasta näkyy lähinnä taivasta ja vettä, mutta horisontista erottuu rivi valkoisia tuulimyllyjä. Jossain päin ulappaa on myös Samsøn saari, joka tunnetaan maailman suurimpana hiilivapaana alueena: 350 asukkaan omistama merituulipuisto tuottaa kaiken tarvittavan energiansa ja 80 000 MWh ylijäämä kaupataan Jyllantiin.

Pääkaupunki ei halua jäädä toiseksi, vaan on luvannut olla maailman ensimmäinen hiilivapaa kaupunki vuonna 2025. CO2-mittaria on mahdotonta nollata täysin, joten hiilivapaus tarkoittaisi merkittävien päästövähennysten lisäksi myös Kioton ilmastosopimuksen mukaista päästökauppaa. Kööpenhaminan kaupunki lanseerasi keväällä 50 askeleen toimenpidelistan, joilla hiilidioksidipäästöjä leikattaisi viidenneksellä jo viidessä vuodessa.

Yksi merkittävä päästöjen vähentäjä on pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukeminen. Pyöräväylät ovat kaikkialla: siellä missä kaupat, palvelut, liiketoiminta ja muukin elämä. Pyöräteiden pituus Helsingissä suhteutettuna autoteihin on samaa luokkaa kuin Kööpenhaminassa, mutta pienen merenneidon kotikaupungissa 40 prosenttia asukeista polkee lihasvoimin töihin ja kouluun.

Sertifioitua ilmastoruokaa

Pyörällä liikkuu työpaikalleen myös keittiömestari Daniel Christensen (kuvassa). Kansallismuseossa on kunnostauduttu muinaisjäänteiden lisäksi myös vähähiilisyydessa: talon ravintola Julian haki ensimmäisten joukossa Klima+-merkintää, joka myönnetään vähähiilisestä liiketoiminnasta. Viikonloppuisin buffet notkuu ilmastobrunssin antimista: tarjolla on läheltä tuotua, vähän käsiteltyä kausiruokaa. Mitä milloinkin on saatavilla.

”Tutkimme lähiseutujen ruokahistoriaa ja löysimme vaikka mitä. Viikingit kypsensivät kalaa laakeilla kivillä, jotka varaavat lämpöä ja me etsimme rannalta samanlaisia keittiöömme. Vaikka olen tehnyt alan töitä pitkään, ovat silmäni ovat avautuneet täysin. Miksi raahata Italiasta pakattuja ruokia kun lähitiloilta löytyy upeita aineita? On myös sääli, että olemme esimerkiksi hylänneet monia entisaikojen yrttejä kuten sitruunaisen rautayrtin”, Christensen selittää uutta ideologiaansa.

Helppoa ilmastoarkea

Julianissa on vaihdettu carpacciot tanskalaiseen villisikaan, keittiökaluste ajettu hiljalleen vähäenergiseksi ja hukkalämpö, kuljetukset ja ruokajäte minimoitu. Samaa ajatusta vaalitaan pitkin kaupunkia ja pyöräillessä pitkin katuja tuntuu että jokaisessa keskustakorttelin kivijalassa on pyöräkorjaamo, luomukauppa ja ekoparturi. Vanhasta panimosta saa hiilineutraalia olutta ja keskustaa kiertää kirkkaan keltainen biokaasubussi.

Kööpenhaminassa vähähiilisempi elämä tuntuu mukavalta ja tavoiteltavalta. Usein hiilidieetti kulkee käsi kädessä muidenkin positiivisten kehitysten kanssa: pienyrittäjyys ja elävät korttelit, terveemmät ja sydänystävälliset ruokatottumukset, lihasvoima ja liikunta, uudet innovaatiot arkkitehtuurissa. Kenties ilmastonmuutoskokouksen kylkeen olisi voinut järjestää maailmanlaajuinen Paremman elämän konferenssin, jossa kansantalouden ja biotieteiden käsitteet peilautuisivat suoremmin arkeen.

Demos Helsinki vieraili Kööpenhaminassa maaliskuussa osana Low Carbon Tour 2010 -etätyöleiriä.

”Fazerin Amica-ravintoloihin on syksyllä 2010 tulossa ilmastomerkki vähähiilisille lounasvaihtoehdoille. Amica-ravintoloissa seurataan myös veden ja energian kulutusta sekä biojätteen määriä. Ravintoloissa Suomessa ruokailee päivittäin noin 150 000 lounasasiakasta. Vähähiilistä ateriointia on kehitetty Peloton-hankkeessa”, kertoo Fazer nettisivuillaan.
Fazerilaiset kommentoivat Peloton-blogissa jo aiemmin koulujen kasvisruokakohua. Fazer Amica osallistui syksyllä 2009 Peloton lounas- ja henkilöstöravintoloiden vertaistyöhön ja jatkaa aktiivisesti kestävän kehityksen linjaa.